Vappupuhe Kivenlahti 2019

Hyvät kivenlahtelaiset, bästa Stensviks bor, dear people of Kivenlahti!

Suuri kiitos kutsusta, on ilo ja kunnia saada olla täällä kanssanne tänään. Jag är tacksam och glad över att få vara här med er idag. It is my honor to be here with you today.

Olen Anne Ahlefelt, äiti, vaimo, projektipäällikkö, järjestöaktiivi ja paljon muuta. Olen myös kunnallispoliitikko – tai oikeastaan paikallispoliitikko. Asun nimittäin perheeni kanssa tuossa ihan vieressä, Laurinlahdessa, ja onkin erityisen mukavaa olla täällä omilla kotinurkilla puhumassa teille tänään.

Toimin RKP:n varavaltuutettuna valtuustossa ja olen ruotsinkielisen sivistyslautakunnan jäsen. Olen myös jäsenenä Päihdeasiain neuvottelukunnassa ja Espoon Reilun kaupan kaupungin kannatustyöryhmässä.

Olen kuitenkin suhteellisen uusi politiikassa, tulin mukaan vasta kaksi vuotta sitten viime kunnallisvaaleissa. Ennen sitä en ollut koskaan ajatellut että politiikka olisi minun juttuni. Yritin vaikuttaa asioihin ja ihmisten elämään työni ja vapaaehtoistoiminnan kautta, mutta sitten se ei enää tuntunutkaan riittävän.

Näin, kuulin ja koin sellaista, mikä ei mielestäni ollut oikein tai sellaista mitä halusin yhteiskuntamme edustavan. Arvot joiden pohjalta minä toivon että tekisimme päätöksiä ja rakentaisimme yhteiskuntaamme eivät enää olleetkaan niin voimakkaasti esillä. Yhteiskunnallisessa keskustelussa oli enemmän esillä uhkakuvia kuin mahdollisuuksia ja ihminen – sekä ihmisen hyvinvointi, unohtui monesti keskusteluista. Silloin koin että minun oli aika tehdä enemmän ja yrittää aktiivisesti olla mukana vaikuttamassa siihen mihin suuntaan kotikuntamme ja maamme kehittyy.

Sanotaan että on Lottovoitto syntyä Suomeen. Ja onhan maassamme paljon asioita, jotka ovat todella hyvällä mallilla, etenkin kun verrataan muuhun maailmaan. Suomi on esimerkiksi kruunattu nyt toista kertaa maailman onnellisemmaksi maaksi YK:n World Happiness Report –vuosijulkaisussa. Tämän julkaisun tuloksissa painotetaan teemoja, kuten toimeentulo, eliniänodote, sosiaaliturva, luottamus sekä vapaus. Nämä ovatkin kaikki hyvinvointivaltion perustana olevia elementtejä ja näiden pohjalta on helppo sanoa että olemme niin kutsuttuja Lottovoittajia.

Tämän kyselyn menetelmää on kuitenkin kritisoitu, sillä sen uskotaan suosivan Pohjoismaita. Sillä jos painotusta World Poll -kyselyssä siirrettäisiin, maailman onnellisimpien maiden järjestys menisi kokonaan uusiksi. Poikkeava tulos saatiin aikaiseksi painottamalla ihmisten konkreettista tunnekirjoa laajempien teemojen sijaan. Tuolloin Suomi jää tunnetasolla kauaksi maailman onnellisemmasta kärjestä.

Tässä raportissa maiden sijoitus listalla perustuu eri maissa tehtyyn kyselyyn, jossa vastaajat arvioivat onnellisuuden astetta ja omia positiivisia ja negatiivisia tuntemuksia. Tutkimuksessa selvitettiin, oliko haastateltava esimerkiksi nauranut tai saanut arvostusta osakseen edellisen päivän aikana – tai tuntenut kipua tai huolta, jos selvitettiin ikäviä tuntemuksia.

Eniten positiivisia tuntemuksia koetaan selvityksen mukaan Latinalaisessa Amerikassa. Kolmen kärjessä ei ollutkaan enää Pohjoismaat vaan Paraguay, Panama ja Guatemala.

Suomi ei tässä kyselyssä onneksi sijoittunut myöskään häntäpäähän vaan jonnekin keskivaiheelle. Keskivaiheen sijoitus kuitenkin kertoo meille sen että asiat voisivat olla meillä myös paljon paremmin. Miksi emme tunne enemmän positiivisia tuntemuksia? Miksi emme naura enemmän tai miksi emme koe saavamme arvostusta arjessa? Näitä lisäämällä moni varmasti kokisi itsensä onnellisemmaksi ja voisi paremmin.

On myös tilastoja ja tutkimuksia, jotka eivät näytä ollenkaan hyvältä Suomen osalta.

Arvioidaan että Suomessa on 60-70000 syrjäytynyttä tai syrjäytettyä nuorta. Heistä suurin osa on nuoria miehiä. Meidän tulisi puuttua ylisukupolvisiin jatkumoihin, kuten vanhempien työttömyyteen ja toimeentulotuen asiakkuuteen. Nämä tekijät periytyvät helpommin pojille kuin tytöille, ja niiden pitkän aikavälin seurauksia ovat esimerkiksi työttömyys sekä syrjäytymis- ja päihdeongelmat.

EU:ssa 2016 tehdyn tutkimuksen mukaan Suomi on naisille toiseksi turvattomin maa. Suomalaisista naisista lähes puolet (47%) kertoi kokeneensa fyysistä väkivaltaa 15 ikävuoden jälkeen. Tutkimuksen mukaan Suomessa tapahtuvista väkivaltarikoksista 30 prosenttia oli nykyisen tai entisen kumppanin tekemiä. Suomi on monessa suhteessa turvallinen maa, mutta perheväkivallan osalta meillä on vielä paljon tehtävää.

Kolmantena epäkohtana nostaisin vielä esille yksinäisyyden lisääntymisen maassamme. Yksinäisyyden tunne on valitettavasti lisääntynyt kaikissa ikäryhmissä ja tälle meidän on saatava loppu. Ketään ei saa jättää yksin.

Palataan kuitenkin takaisin tähän aurinkoiseen hetkeen täällä Kivenlahden torilla. Ei maalata uhkakuvia tai mietitä synkkiä tilastoja vaan keskitytään siihen mikä on hyvää juuri tässä ja nyt. Se että me olemme täällä yhdessä on hyvä asia. Yhteisöllisyyden ja osallisuuden mahdollisuus on hyvä asia. Tällaiset ihanat yhteiset tapahtumat ovat ihan parasta ja minua ilahduttaa kovasti nähdä teidät täällä niin runsaslukuisina. Tätä me tarvitsemme enemmän – yhteisiä tilaisuuksia, jossa voimme keskustella, tutustua ja iloita yhdessä.

Moni on varmasti tietoinen siitä että Espoo koko ajan kehittyy ja moni asia on muutoksen alla. Tämä näkyy hyvinkin konkreettisesti katukuvassa etenkin metroasemien ympärillä. En nyt ota sen enempää kantaa Länsimetroon vaan totean että muutos tapahtuu haluaisimme sitä tai emme. Muutos ei kuitenkaan ole aina pahasta vaan se voi myöskin tuoda mukanaan paljon hyvää kuten parempia ja monipuolisempia palveluita.

Meidän kaikkien tulee kuitenkin olla valveutuneita ja aktiivisia sen suhteen että seuraamme kehityksen suuntauksia ja pyritään vaikuttamaan siihen että oma ”kotikylämme” tai kaupunginosamme kehittyy parhaalla mahdollisella tavalla. Nyt on aika olla hereillä ja pyrkiä vaikuttamaan asioihin. Kehotan kaikkia seuraamaan Espoon kaupungin nettisivuja ja vastaamaan siellä kaikkiin mahdollisiin asukaskyselyihin sekä osallistumaan järjestettäviin asukastilaisuuksiin. Näiden kautta pystyy vaikuttamaan ja saamaan äänensä kuuluviin. Olkaa myös aktiivisesti yhteydessä virkamiehiin ja kunnallispoliitikkoihin. Me haluamme kuulla mitkä asiat ovat teille tärkeitä ja viemme niitä ehdottomasti eteenpäin eri foorumeissa.

Tästä hyvänä esimerkkinä on se, että maanantaina kun kaupunginvaltuusto hyväksyi Kivenlahden metrokeskuksen asemakaavan, päätöksen yhteydessä hyväksyttiin myös kolme toivomusta, jotka koskivat kirjastopalveluita, segregaation ehkäisyä sekä viihtyvyyttä ja vihreyttä. Nämä olivat kaikki asukkailta esille tulleita toivomuksia. Eli me voimme ehdottomasti kaikki olla mukana vaikuttamassa omalta osaltamme.

Kymmenen vuoden päästä Kivenlahti ja Suur-Espoonlahti eivät ole enää saman näköisiä kun tänään. Paljon muutoksia tulee tapahtumaan ja asukasmäärä tulee kasvamaan huimasti. Toivon että kaikki tänne muuttavat uudet asukkaat tuntisivat itsensä tervetulleiksi ja saisivat täältä itselleen paikan jota kutsua kodiksi ja ”omaksi kyläksi”. Tämä on paljon meistä kiinni, siitä miten me otamme heidät vastaan ja saamme heidät tuntemaan itsensä kotoisaksi. Toivon kovasti että voimme yhdessä myös silloin kokea yhteisöllisyyttä täällä torilla tai jossain vastaavassa paikassa. Suuri kiitos tämän päivän tilaisuuden järjestämisestä kuuluu Kivenlahti-Stensvik seuralle. Me tarvitsemme juuri tällaisia paikallisia toimijoita ja aktiivisia ihmisiä, jotka tuovat meidät yhteen ja yhteisen tekemisen äärelle. Toivottavasti jaksatte vielä tuoda meidät yhteen kymmenen vuoden päästä.

Mutta nyt on aika jatkaa juuri tätä tärkeää yhdessä oloa ja yhdessä tekemistä. Toivotan kaikille oikein iloista ja aurinkoista vappupäivän viettoa. Jag önskar er alla en riktigt fin och solig första maj. Happy May Day to everyone! Kiitos.